1 heinä Älylaitteista on tullut osa elämäntapaa
Miten sä nukuit viime yönä? Vielä hetki sitten tähän olisi vastattu fiiliksen mukaan “ihan hyvin” tai “vähän väsyttää vielä”. Nykyään voidaankin jo vastata myös: “Oota, mä katon puhelimesta.”
Älylaitteista on tullut merkittävä osa ihmisten elämää omien toimintojen seuraamisessa ja elämänlaadun parantamisessa. Myös kommunikointitavat sekä -kanavat ovat muuttuneet, ja kalliiden tekstiviestien sijasta päivittäinen keskustelu siirtyy yhä enemmän sovelluksiin.
Sovellusten ja laitteiden käyttö kasvussa
Puhelimissa viestittely on siirtymässä keskustelusovelluksiin, mikä näkyy erityisesti sovellusten käyttömääristä. WhatsApp nimittäin edelleen kasvattaa käyttäjämääriään Suomessa, kun taas esimerkiksi Facebookin käyttäjistä yli kolmannes kertoo vähentäneensä palvelun käyttöä. Tämä selviää DNA:n teettämästä tutkimuksesta.*
Toisena käyttöään kasvattaneena sovelluksena on WhatsAppin lisäksi kevään 2020 aikana toiminut Instagram. WhatsApp ja Facebook koreilevat käytön suhteen sovelluksista kuitenkin edelleen ykkös- ja kakkospalleilla kyselyyn vastanneiden henkilöiden keskuudessa.
Myös älylaitteiden käytöstä kokonaisuudessaan on tullut jo ihan sillä tasolla suosittua, että nykyään jo jopa lähes kaksi kolmasosaa (58 %) kertoo tarkkailevansa omaa elintoimintaansa jostain digitaalisesta laitteesta. Puhelin toimii tässä edelleen kuitenkin suosituimpana laitteena, ja lähes kolmannes käytöstä (32 %) tapahtuu puhelimella.*
Älylaitteet toimivat elämänlaadun seurannassa
Siinä missä ennen puhelimella soitettiin, pelattiin ja viestitettiin, kellosta katsottiin aikaa ja sormukset toimivat koruina, nykyään niillä on siis uudenlaiset roolinsa vanhojen rinnalla. Kello kertoo aamulla, paljonko REM-unta on ollut ja puhelimesta voi esimerkiksi tarkistaa, onko viikottainen aktiivisuustaso ollut kohdillaan.
Kyselyn mukaan kaikista aktiivisimmin älylaitteilla seurataankin nimenomaan unta ja liikuntaa. Älylaitteiden yleistyminen ja niiden hyödyntäminen oman elämänlaadun seurannassa ja parantamisessa on kuitenkin, ainakin vielä, erityisesti nuorten juttu.*
Sovelluksilla tärkeä rooli ihmissuhteissa
Laitteet toimivat mukana kulkevina elintoimintojen mittaajina, minkä lisäksi niillä ja niiden sovelluksilla luodaan sekä rakennetaan myös ihmissuhteita. Tutkimuksen mukaan sosiaalinen media toimii lähes puolella kyselyyn vastanneilla henkilöillä ihmissuhteiden luomisen ja ylläpidon välineenä. Ihmissuhteiden kehittämisessä keskustelujen lisäksi myös ystävien somepäivitykset tuovat iloa päiviin.*
Elämä ja kanssakäyminen on todella siirtynyt verkkoon! Kevään 2020 aikana ilmiö on vielä korostunut entisestään, kun kasvokkaisia kontakteja on pitänyt laittaa jäähylle. Onneksi etäillallisia on voitu viettää pöydän ääressä myös videopuhelujen välityksellä. 😊
Datalla ja älylaitteilla on siis kaiken kaikkiaan jo aikamoinen merkitys elämässämme. Moin sivuilta voit käydä tarkastamassa, millaisia mahdollisuuksia Moin liittymäpaketit pävittäiseen datan käyttöön tarjoavat.
* Digitaaliset elämäntavat -kyselyn toteutti DNA:n toimeksiannosta Nepa Insight Oy. Tiedonkeruu toteutettiin Nepan online-paneelissa maaliskuun 2020 lopussa. Vastaajamäärä n=1036. Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa 16-74-vuotiaita suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan.
Lue lisää laitteiden ja datan käytöstä:
Tekstiviestit ovat maailman kalleinta dataa – tekstaa mobiilidatalla
Tutkimus: Suomalaiset eivät digipaastoa lomallaan
